Kahden välivuoden jälkeen on aika kokoontua taas seminaarin merkeissä! KMS ry järjestää seminaarin ”Uutta urkumusiikkia Suomesta”, joka pidetään Paavalinkirkossa (Sammatintie 5, Helsinki) sunnuntaina 25.9.2022 klo 16-19. Seminaarissa Jan Lehtola ja Peter Peitsalo soittavat ja esittelevät urkuteoksia säveltäjiltä Matti Heininen, Maija Hynninen, Jan Lehtola, Lauri Mäntysaari ja Veli-Matti Puumala.

Seminaari koostuu kahdesta osasta, joissa molemmissa kuullaan musiikkia ja käydään lopuksi paneelikeskustelu. Keskusteluiden aiheina ovat uruille säveltäminen sekä hymnit urkusävellyksissä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Janne Salmenkankaan Elisa af Hällströmin librettoon säveltämä kolminäytöksinen oratorio Neitsyt Mariasta (2020) saa kantaesityksensä Pispalan kirkossa la 14.5.2022 klo 19. Teoksen esittävät Harjun Kamarikuoro, Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO, solistit ja urkuri. Teos on kestoltaan n. 70 min.

Harjun seurakunnan tuottamaa esitystä on jouduttu muutamaan kertaan siirtämään pandemian takia. Ennalta ostetut ohjelmat käyvät tulevaan esityspäivään sellaisenaan.

Harjun Kamarikuoro tekee Maria-oratoriossa ensi kertaa yhteistyötä TASOn kanssa. Ensemblessa ovat myös mukana Harjun seurakunnan kanttorit: Marian roolin laulaa sopraano Sanna Ketola, Jeesuksena on baritoni Janne Salmenkangas ja Elisabetina altto Tarja Laitinen. Suomen Kansallisoopperasta Gabrielina vierailee tenori Heikki Hattunen. Baritoni Juha-Jaakko Käpynen on Joosef. Pispalan barokkiurkuja soittaa kanttori Elina Peura ja esityksen johtaa kuorokapellimestari Heikki Liimola.

Maria-oratorio on fiktiivinen teos, jossa näkökulma on ensisijaisesti Jeesuksen äidin. Tapahtumat ja henkilöt ovat tunnistettavissa Raamatusta. Sävellyksessä on yhtymäkohtia impressionismiin ja jälkiromantiikkaan. Teoksen yhtenä innoittajana on ollut myös Annukka Laineen Maria-maalaus Pispalan kirkon alttaritriptyykissä. Teos on sävelletty Sibelius-rahaston kirkkomusiikkiapurahan sekä Pispalan rukoushuoneyhdistyksen apurahan tuella.  

Neitsyt Marian tarinasta on tehty aiemmin nimikko-oratorio vain ranskaksi, Jules Massenetin La Vierge (1880). Pispalassa kantaesitettävä Maria-oratorio tulee saataville Näytelmäkirjastoon.

Maria-oratorio Pispalan kirkossa la 14.5.2022 klo 19

Musiikki Janne Salmenkangas
Libretto Elisa af Hällström

Harjun Kamarikuoro, Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri, Elina Peura, Sanna Ketola, Heikki Hattunen, Janne Salmenkangas, Tarja Laitinen, Juha-Jaakko Käpynen
Johtaa Heikki Liimola
Ohjelma ovelta tuntia ennen 20/15 €

Lisätietoja: Tarja Laitinen, johtava kanttori, Harjun seurakunta p. 050 330 6942, tarja.laitinen@evl.fi

Pispalan kirkko
Harjun Kamarikuoro
TASO
Maria-oratorio valmistuu

Ilkka Hammon teos Silent Crossings kantaesitetään UMO Helsinki Jazz Orchestran Silent music-konsertissa Musiikkitalossa kiirastorstaina 14.4.2022 klo 13. Sama konsertti kuullaan myös Mikael Agricolan kirkossa pitkäperjantaina 15.4.2022 klo 18. Kapellimestarina konserteissa toimii Ed Partyka. Hammolle myönnettiin teoksen säveltämistä varten Kirkkomusiikin säveltäjät ry:n apuraha vuonna 2020.

“Silent Crossings on musiikkia erilaisten mielikuvien ja musiikkityylien rajapinnoilta. Sen lähtökohtana on metafora risteyksestä, josta tiet haarautuvat moneen suuntaan. Teos pyrkii ottamaan näkökulmia eri puolille horisonttia, häivyttämään rajoja ja löytämään vapaasti oman reittinsä. Musiikkiin kehittyy elinvoimaa ja elämäniloa, mutta myös vääjäämätöntä luopumisen tuskaa.” Ilkka Hammo

Lue lisää säveltäjästä: https://www.ilkkahammo.com/

Lisätietoja ja liput konserttiin:

https://umohelsinki.fi/fi/konsertti/umo-helsinki-feat-kadi-vija-kasperi-sarikoski-silent-music/

Harri Kerkon Johannes-passio kantaesitetään 12.4.2022 klo 18 Lohjan Pyhän Laurin kirkossa ja kuullaan samalla kokoonpanolla toisena esityksenä 15.4.2022 klo 15 Espoon Tapiolan kirkossa.

Evankelista: Hannu Jurmu, tenori, Jeesus: Elja Puukko, basso

Kamarikuoro Gloria, Jousiorkesteri Collegium Musicum Lohja, Tuomas Tenkanen, oboe, Ville Urponen, urut

Musiikin johto: Seppo Murto

“Passio on musiikillis-liturgisena draamana kristillisen musiikkitaiteen vaikuttavimpia traditioita, mutta sen alkuperäinen liturginen konteksti ainakin luterilaisessa kirkossa on tänä päivänä lähes täysin kadonnut. Syynä tähän on mielestäni hiljaisen viikon polttopisteen sammuminen kirkkovuodessa. Sille ei ikään kuin löydy enää paikkaa. Mielestäni kirkkomme näin ollen tarvitsee uutta, hiljaisen viikon teologiaa tehostavaa musiikkia. Kun niin sanottuja ahti-iltoja pidetään harvenevassa määrin, kärsimyshistorian teologinen painoarvo voi jäädä jumalanpalveluselämässä heikoksi. Samalla myös paljon enemmän tilaa saava pääsiäinen menettää kontrastin puuttuessa tehoaan. Tähän tarpeeseen ryhdyin säveltämään passiota, jonka ensisijainen tarkoitus siis on tarjota virikeaineistoa hiljaisen viikon liturgisiin tarpeisiin.

Teoksen laajuus ja varsinkin evankelistan pitkä ja rankka osuus edellyttävät toki ammattilaulajan panosta. Kuoro-osuuden pyrin pitämään käytännöllisenä, monipuolisena ja vaikeustasoltaan kohtuullisena. Niin ikään Jeesuksen rooli ja instrumenttiosuudet vaativat ammattimuusikoita, mutta urkuosuus on loistavasti toteutettavissa kollegiaalisena yhteistyönä useamman kanttorin seurakunnassa, jossa kanttoriresursseja voidaan esityksessä irrottaa kapellimestarin ja urkurin pesteihin.

Harri Kerko, Helsingissä 7.1.2022”

KUTSU

Sävelsin viime vuonna urkukappaleen Via crucis. Se toteutetaan osana ristintien hartautta tiistaisin klo 18 Helsingin Johanneksenkirkossa maaliskuun 3., 17. ja 31. päivä sekä Kauniaisten kirkossa huhtikuun 7. päivä klo 19 ja 10. päivä klo 15. Kolmeen viimeiseen kertaan sisältyy liturgista tanssia, Titta Tunkkarin soolokoreografia. Kesto n. 1 tunti. Helsingissä urkurina on Dag-Ulrik Almqvist, Kauniaisissa puolestaan Heli Peitsalo.

Teos on sävelletty Sibelius-rahaston, Musiikin edistämissäätiön, Johannes församlingin ja Kauniaisten seurakunnan taloudellisella tuella. Alkuperäisenä herätteenä Via crucikselle oli Jan Lehtolan esitys Lisztin vastaavasta musiikista, Johanneksenkirkossa muutama vuosi sitten. Miten musiikki voi tunnustella olemassaoloamme kannattelevaa mysteeriä: Jumalaa, perimmäistä hyvyyttä, asettumassa alttiiksi meidän ihmisten pahimmalle julmuudelle? Jos evankeliumien kertomus ristintiestä ei meitä hiljennä, mikä sitten?

Jyrki Linjama